Asumisohjeita

Asunto-osakeyhtiöön muuttaminen merkitsee aina sitoutumista yhteistoimintaan muiden asukkaiden kanssa. Siksi joka taloyhtiössä tarvitaan yhteiset pelisäännöt, joita noudattamalla talon asukkaiden asumisviihtyvyys turvataan. Virallisia sääntöjä ja määräyksiä löytyy todella paljon, mutta normaalisti riittää tavallisen maalaisjärjen käyttö. Alle on kerätty perustietoa taloyhtiöiden toimintatavoista, joihin voi törmätä normaalissa asumisessa. Tarkempaa tietoa saa aina Lintulan Isännöinti ja Kiinteistöhuollon työntekijöiltä.

1. Huoneistokohtainen hoito- ja huoltotoiminta

1.1 Asukkaan suorittamat tarkastus- ja huoltotoimet huoneistossa

Omasta asunnosta täytyy pitää hyvää huolta. Ei ole yhdentekevää, kuinka asuntoa huolletaan. Asunnon tulee olla asukkaille turvallinen ja terveellinen paikka.

Vaikka välttämättä ei osaisikaan toimia remonttimiehenä, on asukas siltikin velvollinen suorittamaan asunnossaan tiettyjä tarkastuksia ja huoltotoimenpiteitä säännöllisin väliajoin oman asumisen viihtyvyyden ja mukavuuden ylläpitämiseksi. Mikäli tarkistuksia ei tehdä, saattaa asukas laiminlyödessään aiheuttaa haittaa omalle sekä naapureiden asunnoille.

Asukkaan tulee huolehtia seuraavista tarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä: ilmanvaihtotarkastuksista, lämmityksestä, vesi- ja viemärikalusteista, viemäreistä, vesivahingoista, sähkölaitteista, rakenteista, palovaroittimesta

1.2 Ilmanvaihtotarkastukset

Asunnon ilmanvaihdon tarkoituksena on raikastaa koko asunto, niin että hyvää huoneilmaa riittää asunnon kaikkiin huoneisiin. Ilma tulee huoneistoon tuloilmaventtiilien kautta ja poistuu ilmanvaihdollisesti likaisista tiloista kuten vessasta, keittiöstä ja pesuhuoneesta poistoilmaventtiilien kautta. Tämän reitin varmistamiseksi tulee huoneiston kaikkien väliovien alareunassa olla noin 15 mm rako. Poistoventtiilit ovat asunnossa lähellä katonrajaa tai katossa olevia aukkoja, joiden kautta ilma poistuu asunnosta. Tuloilmaventtiilejä ei välttämättä ole kaikissa kiinteistöissä tai huoneistoissa.

1.2.1 Venttiilien ja rasvasuodattimen puhdistaminen

Venttiilien ja rasvasuodattimien puhtaanapito on asukkaan velvollisuus.

Koneellisen poiston venttiilien ilmamäärä riippuu venttiilien lautasen asennosta. Eli siitä kuinka paljon lautanen on venttiilikaulukseen nähden ulkona tai sisällä. Lautasen asento muuttuu, jos sitä pyöritetään. Lautasen asentoa ei saa muuttaa, koska tällöin ilmamäärät muuttuvat asunnossa. Kun venttiilin pintaan ja rakoihin kertyy esimerkiksi nukkaa tai keittiö rasvaa, voi venttiilin puhdistaa lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Venttiili irtoaa kiertämällä sitä kaksin käsin vastapäivään. Pesun ja takaisinasennuksen aikana varo pyörittämästä venttiilin keskellä olevaa lautasta. Myös tuloilmaventtiilit on syytä puhdistaa ja tarvittaessa vaihtaa suodattimet.

Keittiössä tehdystä ruuasta irtoaa rasvaa. Rasva voi tukkia liesikuvun rasvasuodattimen. Likainen suodatin ei läpäise ilmaa ja silloin ruuan käry leviää asuntoon. Liesituulettimen suodatin tulee pestä riittävän usein laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti.

1.3 Lämmitys

Oikein säädetty huoneenlämpö tuo viihtyvyyttä sekä säästää energiaa. Yleinen suositus on, että sisälämpötila on noin 20–23 astetta. Lämpötiloissa esiintyy vaihteluita ulkolämpötilan vaihdellessa. Varsinkin syksyisin ja tuulisilla ilmoilla lämmönjakokeskuksen automatiikka saattaa kulkea viiveellä muutoksien perässä.

Kylpyhuoneen lattialämmitys ehkäisee kosteus- ja homevaurioita. Kylpyhuoneen rakenteiden kuivumisen kannalta on erittäin tärkeää, että huoneessa on lämmitys ympäri vuoden. Jos sinulla on lattialämmitys olisi sitä hyvä pitää päällä ympäri vuoden.

Kylpyhuoneen lattialämmitys ehkäisee kosteus- ja homevaurioita. Kylpyhuoneen rakenteiden kuivumisen kannalta on erittäin tärkeää, että huoneessa on lämmitys ympäri vuoden. Jos sinulla on lattialämmitys olisi sitä hyvä pitää päällä ympäri vuoden.

1.3.1 Patterit ja niiden ilmaaminen

Huoneistojen pantteriventtiilit ovat pääsääntöisesti termostaattisia, joka tarkoittaa, että pantteriventtiilit sulkeutuvat ja avautuu automaattisesti huoneenlämpötilan mukaan.     

Kun huoneessa on lämmin, patteriventtiilit sulkeutuvat itsestään, ollen oikein säädettynä täysin kiinni, kun huonelämpö on 21- 23 astetta. Tässä vaiheessa lämpöpatteri tuntuu kädellä kokeiltaessa kylmälle. Termostaatin avautuessa osittain patteri lämpenee vain yläosastaan tai läheltä termostaattia. Kesällä pattereita ei lämmitetä.

Lämpöpatteri ja sen termostaatit toimivat oikein ainoastaan, kun niiden ympärillä oleva ilma pääsee kulkemaan esteettä. Vältä termostaattien peittämistä verhoilla tai liian lähellä olevilla huonekaluilla. Syksyllä on hyvä varmistaa, että venttiilit eivät ole jumittuneet, kiertämällä niitä muutaman kerran ääriasennosta toiseen ja siten palauttamalla aikaisempaan säätöasentoon.

Jos patterissa on ilmaa, veden kierto heikkenee ja patterin lämmitysteho huononee. Huoltoyhtiö ilmaa patterit, jos siihen on tarvetta. Omatoimiset pattereiden ilmaukset on kiellettyjä toimenpiteitä vahinkojen välttämiseksi sekä paineiden lisäämisen vuoksi. Painetta voi lisätä vain lämmönjakohuoneesta käsin.

Jos patteri on kylmä se ei välttämättä tarkoita sitä, että se pitäisi ilmata. Patteri voi olla kylmä sen vuoksi, että huoneen lämpötila on yli 23 astetta, jolloin termostaatin patteriventtiili on automaattisesti sulkeutunut ja patteri on kylmä. Käsin tunnusteltaessa patteri tuntuu kylmältä, vaikka sen lämpötila olisi yli 30 astetta.

1.4 Vesi- ja viemärikalusteet

Pesu- ja astianpesukoneiden kytkennät ovat yksi suurimmista vesivaurioiden aiheuttajista. Vesivahinko voi pahimmassa tapauksessa maksaa asukkaalle jopa tuhansia euroja. Siksi on tärkeää, että tasasin väliajoin asukas tarkistaa koneiden vesi- ja viemärikytkennät. Tarkistuksen voit tehdä kokeilemalla, onko vesijohto- ja viemäriliitos tiukasti kiinni. Asennuksissa tulee käyttää ammattiliikkeitä vastuukysymyksien vuoksi.

1.5 Viemärit

Lattiakaivoon kertyy pesutilanteessa esimerkiksi hiuksia, jotka tukkivat lattiakaivon. Tukkiutunut lattiakaivo saattaa aiheuttaa sen, että kylpyhuoneen vedet tulvivat asuintilaan. Siksi lattiakaivot on puhdistettava säännöllisesti. Puhdistustyö on asukkaan tehtävä. Puhdistuksen jälkeen on suositeltavaa asentaa hiussieppari kaivon sisälle.

1.5.1 Viemärin vesilukko ja sen puhdistaminen

Viemärilukot löytyvät keittiön ja kylpyhuoneen altaiden alta. Vesilukko voi tukkeutua ja sen vuoksi saattaa alkaa haisemaan. Jos vesi ei poistu kunnolla altaista tai lattiakaivo ei vedä, voi vesilukko olla tukkeutunut.

Vesilukkojen puhdistaminen kuuluu kiinteistöhuollolle ja asukkaan vastuulla on ilmoittaa avun tarpeesta huoltoyhtiölle.

Asukkaan ollessa pitkä aikoja poissa kotoa, viemärin haju saattaa olla ikävä kotiin palatessa. Viemärin kuivumisen voi välttää niin, että kaataa hieman ruokaöljyä vesilukkoon. Öljy jää vesilukon pintaan ja estää näin veden haihtumisen. Voitelu- ja muita öljyjä, jotka ovat ongelmajätettä ei saa laittaa viemäriin.

1.6 Vesivahingot


Kosteus- ja vesivahingot aiheuttavat kiinteistöissä suuria ja kalliita vaurioita, ellei ongelmaan puututa välittömästi. Vahingon laajuuden toteaminen ja kuivaustoimenpiteiden mahdollisimman nopea aloittaminen pienentävät vahingosta aiheutuvia kustannuksia.

Kosteuden aiheuttamia vahinkoja on vaikea havaita paljain silmin. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä pahemmaksi ongelma muodostuu. Asuinympäristössä oleva kosteusvaurio on terveysriski ja saattaa usein aiheuttaa yliherkkyyttä sekä allergiaa. Varmin tapa poistaa ongelma on selvittää vahingon syy ja määritellä tarpeelliset korjaustoimenpiteet. Tämä tapahtuu perusteellisen kartoituksen avulla ammatti-ihmisen avustuksella.

Kotona pienet vesimäärät saattavat aiheuttaa jo ikäviä vesivaurioita, kuten esimerkiksi pieni vesimäärä parketilla saattaa aiheuttaa visuaalisesti ikävän vesivaurion. Kannattaa siis veden kanssa huomioida yleistä varovaisuutta muissa tiloissa kuin märkätiloissa.

1.7 Sähkölaitteet

Asukkaan vastuulla on huolehtia viallisten lamppujen, sytyttimien ja sulakkeiden vaihdoista. Viallisista katkaisijoista, pistorasioista yms. tulee ilmoittaa huoltoyhtiölle. Valokatkaisimien, sähköjärjestelmien ja työvalojen muutokset edellyttävät aina ammattiasentajan toimia sekä hyväksyttyä taloyhtiön muutostyöilmoitusta.

Mikäli huoneistoon on asennettu pistorasiaan tai sulaketauluun vikavirtasuojan koeistutusnappi, tulee vikavirtasuojan toiminta testata kerran vuodessa laitetoimittajan ohjeen mukaisesti.

1.8 Kylpyhuoneen rakenteet

Yli kymmenen vuotta vanhoissa pesuhuoneissa saattaa muovitapettien ja mattojen tai seinä- ja lattiakaakeleiden kunto olla huono. Muovimattojen saumat ovat saattaneet aueta ja/tai matto voinut irrota alustastaan. Asukkaan on tehtävä heti ilmoitus isännöitsijälle, jos edellä mainittuja asioita ilmenee asunnossa.

Myös kaakeleiden saumauslaastit ovat voineet kulua ja/tai kulmissa sekä nurkissa olevat silikonisaumaukset ovat voineet irrota. Pinnoitemateriaalit ovat osa huoneiston sisäosaa ja korvausvastuu kuuluu osakkeenomistajalle.

1.9 Palovaroitin

Jokaisessa huoneessa on oltava palovaroitin. Palovaroittimen hankinta ja toimivuus on asukkaan vastuulla.

Palovaroitin tulee sijoittaa makuuhuoneen yhteyteen. Palovaroittimen valvonta-alue ei pidä olla suurempi kuin 60 neliömetriä.

Toimimattomasta palovaroittimesta ei ole hyötyä. Varmista palovaroittimen toimivuus ainakin kerran vuodessa ja kun asunnosta ollaan oltu poissa pitkän aikaan. Palovaroittimen patterit olisi myös hyvä vaihtaa kerran vuodessa.

2. Kiinteistön hoito ja huolto

Kiinteistön hoidosta ja huollosta vastaa Lintulan Isännöinti ja Kiinteistöhuolto. Huoltoyhtiön tiedot löytyvät talonyhtiön ilmoitustaululta sekä Lintulan Isännöinti ja Kiinteistöhuollon nettisivustolta.

Huoltoyhtiön toimintaan kuuluu mm:

  • ympärivuorokautinen puhelinpäivystys
  • lumityöt
  • nurmikon leikkaaminen
  • pienimuotoiset vikakorjaukset
  • kiinteistöjen huoltotyöt

Huoltoyhtiö vastaa myös ovien avauksista. Ovien avaukset maksaa asukas itse.

3. Kiinteistön siivous

Yleisestä siisteydestä talonyhtiön sisäpuolisissa yhteisissä tiloissa vastaa siivoushuolto. Siivousliikkeen yhteystiedot löytyvät taloyhtiön ilmoitustaululta.

Taloyhtiön siivoushuoltoon kuuluu mm:

  • porrashuoneiden sekä käytävien lattioiden siivous
  • porrashuoneiden seinien ja valokatkaisijoiden likatahrojen poisto
  • irtomattojen imurointi
  • porrashuoneiden ovien, ovipeilien ja ovilasien kosteapyyhintä
  • porrashuoneiden käsijohteiden ja ikkunalautojen pyyhintä
  • pesulan ja kuivaushuoneen lattian siivous

4. Vikailmoitukset

Asukas voi ilmoittaa itse huoltoyhtiölle pienet vikailmoitukset esimerkiksi vesikalusteiden venttiilivuodot, palaneet lamput yhteisistä tiloista, lukko-ongelmat yms. Ilmoitukset voi tehdä puhelimitse, sähköpostilla, käymällä toimistollamme tai ohi mennessä jättää viestiä postilaatikkoomme.

5. Jätehuolto

Kiinteistön asuinhuoneistojen jätteet tulee toimittaa taloyhtiön jäteastioihin. Jätteet tulee myös lajitella oikeisiin jäteastioihin. Jätepisteellä on omat jäteastiat seka-, paperi-, pahvi- ja kartonkijätteelle sekä bio- ja kompostijätteelle. Tarkemmat lajitteluohjeet löytyvät www.kiertokaari.fi osoitteesta.

Muiden kuin talousjätteiden kaatopaikalle viemisestä vastaa asukas itse.

6. Turvallisuus

Hyvää turvallisuutta ei ole se, että pelastajat tulevat paikalle, kun on annettu onnettomuuden ensin tapahtua. Tärkeämpää on estää onnettomuuksien syntyminen.

Lukitusturvallisuus on asukkaan omaisuuden turvan kannalta tärkeää. Kaikista asunnon avaimista tulee pitää hyvä huoli, eikä avaimiin kannata liittää nimi tai osoitetietoja. Jos avaimet katoavat, tulee ottaa yhteys taloyhtiön isännöitsijään.

Paloturvallisuuteen tulee jokaisessa kodissa kiinnittää huomiota ja huolehtia palovaroittimien toimivuudesta, asianmukaisen sammutusvälineistön käsillä olosta sekä varautumisesta hätätilanteessa toimimiseen. Asukkaan vastuulla on huolehtia palovaroittimen asentamisesta sekä toimivuudesta. Yli kymmenen vuotta vanha palovaroitin on suositeltavaa vaihtaa uudempaan. Sammutuspeite ja pieni vaahtosammutin ovat hyviä välineitä kotona syttyvän tulipalon sammuttamisessa.

Järjestyssäännöt kieltävät herkästi syttyvien aineiden säilyttämisen asunnossasi tai asuntoon kuuluvassa irtaimistovarastossa. Myös lastenvaunujen ja polkupyörien säilyttäminen varastotilojen käytävillä ja rappukäytävän portaiden alla on paloturvallisuussyistä kielletty.

Yleisimpiä kodin tapaturmia ovat kaatumiset ja liukastumiset. Asuntoon voi tarvittaessa asentaa tukikahvoja ja tehdä esteetöntä liikkumista edistäviä muutoksia. Lasten ja lemmikkien putoamisonnettomuuksia voit ehkäistä käyttämällä ikkunoiden turvasalpoja ja pitämällä parvekkeen oven suljettuna. Lasten palovammoja voi estää varmistamalla, että uunissa on lapsilukko sekä kaatumissuoja ja lieden etuosassa lapsisuoja.

Turvallisuus on talon kaikkien asukkaiden etu. Kodin tulee olla turvallinen paikka myös yllättävissä tilanteissa. Pienikin onnettomuus taloyhtiössä haittaa kaikkien asumista pitkän aikaa.

7. Kunnossapitovastuu

Kunnossapitovastuu jakautuu osakkeenomistajan ja taloyhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan, ellei yhtiöjärjestyksessä tai yhtiön aiemmissa päätöksissä ole muuta mainittu. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukko on hyvänä ohjenuorana ja selkeyttäjän eri asioiden tulkinnoissa.

Osakkaan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Taloyhtiö on puolestaan velvollinen korjaamaan rakenteissa olevat sisäpuoliset viat sekä pitämään kunnossa huoneistoon asennetut lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen kaikkiin huoneistoihin.

Osakkaan on ilmoitettava Lintulan Isännöinti ja Kiinteistöhuoltoon sellaisesta viasta tai puutteellisuudesta, joka kuuluu taloyhtiön korjausvastuulle.

7.1 Muutostyöt huoneistossa

Osakkeenomistaja- tai asukkaan on tehtävä huoneiston kunnossapito- ja muutostöistä kirjallinen ilmoitus Lintulan Isännöintitoimistolle. Ilmoituslomakkeita saa isännöintitoimistolta tai sähköpostilla pyytämällä.

On tärkeää, että ilmoitus sisältää oleelliset tiedot hankkeesta, sillä taloyhtiö ei vastaa ilmoituksen puutteellisuuksista. Työt saa aloittaa vasta, kun taloyhtiö on antanut muutostöille kirjallisen luvan.

Prosessi kannattaa aloittaa tarpeeksi ajoissa, näin taloyhtiöllä ja joissain tapauksissa naapureilla on riittävästi aikaa perehtyä suunnitelmiin ja saada tarvittavat lisäselvitykset. Työn aikana osakas huolehtii, että luvan ehtoja noudatetaan, tarvittavat rakennusluvat haetaan ja mahdolliset tarkastukset tehdään.

Taloyhtiö on velvollinen huolehtimaan remonttien valvonnasta. Kyseessä on siis yhtiön toimesta suoritettava valvonta, ei osakkeenomistajan. Valvonnasta aiheutuneista kustannuksista vastaa osakkeenomistaja. Vastuu remonteista on kuitenkin aina osakkeenomistajalla ja remontin suorittajalla.

Remontti-ilmoituksia ei tarvitse maalauksista, tapetoinneista, lattian vaihdosta samantyyppiseen lattiaan kuin aiemmin (parketti vaihtuu uuteen parkettiin). Tarkempia ohjeita saa isännöitsijältä.

8. Järjestyshäiriöt

Järjestyssäännöt on tehty talon asukkaiden asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Kaikkien asukkaiden on käyttäytymisellään otettava huomioon talon muut asukkaat eikä kukaan saa tarpeettomasti häiritä muiden asumisviihtyvyyttä. Huoneiston haltija on vastuussa siitä, että myös hänen vieraansa noudattavat näitä sääntöjä. Järjestyssääntöjen lisäksi tulee noudattaa, mitä lait ja asetukset määräävät.

Naapurin häiritessä yörauhaa lievemmin on parasta ystävällisesti huomauttaa asiasta ensin. Jos tilanne ei auta, keskusteluun ei ole sopivaa mahdollisuutta tai häiriö on toistuvaa niin asiasta tulee ilmoittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Kovemmissa metelitapauksissa pitää olla suoraan poliisiin yhteydessä ja pyytää virkavaltaa paikalle rauhoittamaan tilannetta.

Järjestyshäiriöistä tulee ilmoittaa isännöitsijälle kirjallisesti. Valituksesta tulee käydä ilmi häiriön aiheuttaja, häiriön laatu ja ajankohdat. Järjestyssääntöjen rikkominen saattaa aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden, huoneiston hallintaanoton ja/tai vuokrasopimuksen purkamisen. Valmiita lomakkeita saa isännöintitoimistolta, jotka tulee täyttää ohjeiden mukaan. Taloyhtiön hallitus voi antaa tutkinnan ja harkinnan jälkeen kirjallisen huomautuksen, varoituksen.

9. Muuttoilmoitus

Kun muutat Lintulan Isännöinnin hallinnoimiin kiinteistöihin asumaan, niin muista käydä tekemässä muuttoilmoitus Lintulan Isännöinnin toimistolla Kihokkitie 1 osoitteessa. Tällä toimenpiteellä saadaan varmistettua vesimaksujen määrä, autopaikoituksen tarve sekä oikeus tilata esim. ovenavaus, jos avaimet ovat kadoksissa.

Otathan huomioon, että Postin ja väestötietojärjestelmän tiedot eivät välity meille vaan tarvitaan oma erillinen ilmoitus.

10. Autopaikat / tallit sekä saunavuorot

Autopaikat ja tallit jaetaan edelleen jonotusjärjestelmän kautta, jota ylläpidetään Lintulan Isännöintitoimistolla. Asukkaan muuttaessa pois autopaikka siirtyy edelleen vuokrattavaksi jonotusjärjestelmään.

Autopaikoilla tai talleissa ei tule suorittaa autokorjauksia. Autotalleissa ei saa säilyttää paloturvallisuussyistä palavaa tavaraa.

Saunavuorot varataan myös Lintulan Isännöintitoimistolta. Saunavuorot pyritään keskittämään tietyille päiville ja yksittäisiä vuoroja vältetään.